Kirja-arvostelu Dan Brownin Kadonnut Symboli -kirjasta

Luin siis Dan Brownin kirjan Kadonnut Symboli tuossa pari päivää sitten. Kirja on julkaistu suomeksi vuonna 2009 WSOY:n kustantamana. Jos vielä sen kerron, että varsinaisessa kirjassa on 460 sivua, mutta itse luin pokkariversion, jossa oli melkein 700 sivua.

Kirjan tapahtumat sijoittuvat Yhdysvaltojen pääkaupunkiin Washintoniin. Kirja alkaa, kun Robert Langdon saa kutsun pitämään esitelmää Washingtonin Capitoliin ystävänsä Peter Solomonin luo. Päästessään hän kuitenkin huomaa, että Peter on siepattu ja koko esitelmän pito hommeli on sieppaajan juoni. Robertin täytyy alkaa etsiä vapaamuurareiden kertomuksissa esiintyviä muinaisia mysteereitä sieppaajalle pelastaakseen Peterin. Hänellä on arvoituksen ratkaisuun aikaa 12 tuntia.

Kuten aiemmatkin Brownin kirjat, tarina etenee nopeasti eikä henkäyksiä juurikaan ole. Lukemisesta tekee helpomman se, että henkilöiden ajatukset on erotettu kursivoinnilla ja asiayhteydestä käy hyvin selväksi, kuka ajattelee milloinkin, eikä jokaisen ajatuksen loppuun tarvitse laittaa "hän ajatteli" tai jotain vastaavaa. Aiemmissa kirjoissa tätä ei ole ollut, ja minusta se oli hyvä keksintö.

Kirjassa korostetaan kovasti sitä, kuinka ihmiset ovat tietämättömiä ja kuinka muinaiset mysteerit voivat pelastaa ihmiskunnan. Muinaisista mysteereistä käytetään myös nimitystä sana, ja kaikki ajattelevat sen olevan yksi ainoa unohdettu sana, joka oikein lausuttuna valaisee ihmisen mielen. Eihän se sitä ole, mutta en kerro mikä se on, jotta voitte itse lukea :D

Henkilöistä vielä sen verran, että päähenkilö on totta kai Robert Langdon, jonka kuvaillaan aina pukeutuvan poolopaitaan ja tweedtakkiin. Muistuttaako hieman tuota miestä tuossa kuvassa? Epäilen suuresti, että Brown on luonut Langdonin omaksi kuvakseen, ainakin ulkonäöllisesti, en tiedä onko muutenkin... Sitten on kokonaan tatuoitu pahis Mal'akh, joka havittelee kadonnuta sanaa. Peter Solomon on vapaamuurareiden suurmestari ja Langdonin hyvä ystävä. Katherine Solomon on Peterin sisko, joka tutkii noetiikkaa (en ajatellut siitä jaaritella mitään). Sitten on myös CIA:n johtaja Inoue Sato, joka on inhottava pikku ämmä, mutta kuitenkin hyvis :)

Suosittelen kovasti tätä kirjaa kaikille kovan toiminnan ystäville, jotka eivät tarvitse romantiikkaa kovin paljoa. Tosin pieni varoituksen sananen: tätä kirjaa on vaikeaa laskea käsistä, kun sen on kerran aloittanut. Se on melkein mahdollista lukea yhdellä istumalla loppuun. Eli, jos ei ole paljoa aikaa, kannattaa säästää tätä lukukokemusta myöhempään :)


Eipä muuta, heipsuli!

Ps. Ostin tuon kirjan Kirjamessuilta Helsingistä ja se maksoi 9 euroa. :)