Siis olin tänään junassa ja istuin ikkunapaikalla (of course). En siinä kiinnittäny mitään huomiota, kun siihen samaan osastoon tuli istumaan kaksi poikaa ja yksi tyttö (toinen poju oli semmonen ällö justin bieberin näkönen ylilevee ja toinen oli ujompi. Tyttö vaa hihitti koko ajan ja oli niin tyrkyllä, että ois tehny mieli vähän sanoa...) No, se ylileveä poika alko siinä sitte rehvastella: "Mä oon tän istumaosaston vanhin tyyppi!" Tyttö siinä sitten myötäili (tietenki) ja ne naureskeli siinä jotain. Ois tehny mieli sanoa, että mää oon kyllä vanhempi, näkeehän sen, mutta mun ei onneks tarvinnu, kun se ujompi poika sano "Mutta ethän sä sitä varmasti voi tietää" ja nyökkäs vaivihkaa muhun päin (tosi vaivihkaa, jos ymmärrätte mitä tarkoitan :D) no, sitten se typy alko siinä: "Hei, anteeks, minkä ikänen sä oot?" Voi voi, kun minulla alkoi kukkua piru mielessä, mutta vastasin kuitenkin rehellisesti "17". Ujompi poika alko nauraa ja sano toiselle pojalle "Sehän on sitten sua neljä vuotta vanhempi!" Mä meinasin kuolla naurunpidätykseen ko sen pojan ja tytön naamat venähti... Tyttö näytti siltä ko se ois ollu mun syy, että mä oon vanhempi ko se poika (: voi voi... meinaan edelleen kuolla täällä :D
Sitten vielä epämukavampi sattumus, tiistailta... Menin normaalisti junaan, joka oli tosi täynnä. Juuri kun sain itteni ahdettua penkille istumaan ja sitte ko siinä olin, aloin kuunnella, mitä siellä oikein puhutaan. Eräs nainen istui kyyryssä penkillä ja selitti koko ajan "Mulla on ase tuolla taskussa... Oottakaas ko mä otan mun aseen tuolta taskusta..." Mulle iski ihan hirvee paniikki, mutta en uskaltanu liikkuu mihinkää ko aattelin, että se nainen varmana ampuu sitte mut. Joku kuitenki oli kutsunu konduktöörin paikalle, joka kutsu virkavallan ja se nainen saatiin poistettua junasta. Se oli ihan aineissa, ja kävi ilmi, ettei sillä mitään asetta ollu, mutta kuitenki... Juna seiso puolisen tuntia Espoossa ja ko sitte päästiin liikkeelle, mun oli pakko vaihtaa junaa Masalassa, ko Kirkkonummelle en ois kerenny. Mutta eipä se siihen sitten vielä loppunu. Y-junassa oli sitten se konduktööri, joka on ihan mukava, mutta tosi pelottavan näkönen, eikä se varmaa koskaa hymyile. Se sitte vaa siellä käytävällä kailottaa tosi kovalla äänellä, "Mä jo pelkäsin, ettei meil oo kuskii, ko tää juna ei hidasta yhtää." Ja taas paniikkiaalto pyyhkäsi läpi, mut sit se alko naureskella ja iski silmää. Mä olin varmaa ihan valkonen... Huh.
Ah ja vielä se ilouutinen, että SIUNTIO LIITTYY LOHJAAN!!! JEEEE!
(onneksi ruotsinkielisistä tulee silloin vähemmistä, ei millää pahalla :))
Eipä sitten muuta, heippa hei!
