NYT KAIKKI KUULOLLE!

Haastan teidät jokaisen, joka sattuu tälle tekstille silmäyksen suomaan, kuuntelemaan Sonata Arctican To Create a Warlike Feel -kappaleen sanojen kera kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran ihan sillä lailla tutustumiseksi ja toisen kerran sillä lailla, että yritätte kuulla tuon suomenkielisen pätkän tuolta varsinaisen kappaleen alta. Sitten kun kuulette sen, ette voi enää kuunnella tätä kappaletta kuulematta sitä :) Joten uhratkaapa kymmenisen minuuttia tämän kipaleen kanssa, se on aivan ihana!

To Create a Warlike Feel - Sonata Arctica

To Create a Warlike Feel

They've decided to own the world tonight, create the standard, now roll the reel.
Ambush the poor, take what they have to create a warlike feel (turn the page)

A vision, resolution, friends and allies, easy come
The golden moments, our lifestyle depends on your children, we're doomed if

the war is over, all is lost
Down the drain, keep fingers crossed
Hope the World forgets or the World forgives
Charm their minds and hearts, once more,
For me.

Use the time in the public eye
"How we love you so"
Now people, you should know, who's your foe
Who's your friend, your enemy?
The Enemy!

"Yes you are needed, so badly wanted.
If we wish to live in peace, we need to fight, it demands a sacrifice."
New blood is gathered, donations needed.
Every day, one soul away of your fulfillment, the necessity.

Unplug the damaged toys, all amputated souls
For everythins is over for them, we cannot
Use a man, who's lost a hand,
The education paid in full, as planned

Did you hear, they say, the ground they walk's always been holier than mine.
- Oiling the wheels with fire
The only, the righteous, the privileged ones, the law and the almighty power.
- Burning the fields for one flower
[A:]
What was black is now blue, nothing much is really new
On the eve of Hell on Earth you walk the reddish snow.
A chain of command lacks the balls to right the wrong, you proclaim
They always only change the cadency, the song remains the same
[B:]
Kaikkivoipaiselta itsevaltiaalta avaimet elämään.
Kahledimme ainoamme oikeudesta turvaan pysyvään.
Itsevaltiaamme ääni korvissamme, lainan lunastamme,
äideillemme muiston marmoriin.

You made our babiesgo where no parent can follow.
The song remains the same.
"For die we must", our heirs say. Drowning in sorrow forever left hollow...

The bullets you created, shall be used against you, by the people,
All the things you buried will be excavated and re-animated
Fear the future, fear the creed,
We all can see what's been concealed
Together we stand alone behind the lines
With our bare bones

One, two, three, four, what the hell're we fighting for now
Five, six, six, six, lucky seven
Stripmine your private road to hell.

Had we known how this ends in our defeated. I wonder...
Would we still have given you all the children you would ever need

Always washed their minds, clean and white
Like papers you have signed
And people, a single mind, you feed the beast
Thus create a warlike feel.

Kohtauksia elämästä 1.

[Huom! Tämä on sarjan surkein teksti]

Janice loikoili hotellihuoneensa sängyllä. Hän oli ollut tien päällä taustayhtyeensä kanssa pian kolme kuukautta lämmittelemässä suurta pop-bändiä ja pari kuukautta olisi vielä edessä. Janice oli lähtenyt lämmittelijäksi hieman epäileväisenä, sillä hänen musiikkinsa oli aivan erilaista kuin pääesiintyjän. Yleisö oli kuitenkin ottanut hänet avoimin sylein vastaan, ja hän oli saanut uusia faneja ja tuttavuuksia mielin määrin.

Janice oli heti alusta lähtien kiinnittänyt huomiota pop-bändin suloisimpaan nuorukaiseen, kitaristi Davidiin. Hän oli usein seurannut pääesiintyjän settiä vain sen takia, että kuulisi Davidin laulavan. Hän oli tyytynyt seuraamaan Davidin menoa kauempaa, ettei aiheuttaisi tukalia tilanteita. Mistä hän voisi tietää, mitä David hänestä ajattelisi? Janice voisi pilata kaikkien kiertueen alkamalla iskeä miestä, jota ei kiinnosta alkuunkaan.

Puolitoista kuukautta Janice bändeineen oli viettänyt aikaa pääesiintyjän kanssa ja sitten oli tapahtunut jotain. Janicen sydämessä läikähti lämpöä aina, kun hän ajatteli tuota iltaa.

He olivat kaikki viettäneet iltaa erityisen onnistuneen konsertin jälkeen eräässä paikallisessa ravintolassa. He olivat lähteneet hotellille reilusti puolenyön jälkeen iloisina ja pienessä hiprakassa. David oli tarjonnut takkinsa Janicelle, ettei tälle tulisi kylmä. Loppumatkasta Davin oli tarttunut varovasti Janicea kädestä ja vilkaissut häntä ujosti. He olivat olleet yhdessä siitä lähtien.

Ovelta kuului vaimea kolahdus ja sitten napakka koputus. Janice päästi Davidin sisään. Siitä oli tullut tapa; David tuli viettämään iltaa Janicen huoneeseen ja lähti sitten nukkumaan omaansa. Yleensä ilta meni jutellessa, joskus he vain olivat lähekkäin ja nauttivat yhdessäolosta.

David oli rojahtanut Janicen sängylle sillä aikaa, kun Janice oli etsinyt syötävää, tosin huonoin tuloksin. Kun ei kerran löytänyt mitään, Janice luovutti ja kapusi varovasti Davidin viereen sängylle. Ensimmäistä kertaa David laski varovasti kätensä Janiocen ympärille ja lämpö levisi Janicen sydämestä kaikkialle hänen kehoonsa.

Janicea väsytti, mutta hän ei halunnut nukahtaa. Hän pelkäsi, että Davin katoaisi ikuisiksi ajoiksi hänen elämästään, jos hän nyt sulkisi silmänsä. Hän ei kuitenkaan voinut mitään väsymykselleen, vaan vaipui uneen. Juuri ennen nukahtamistaan hän tunsi, kuinka David suuteli häntä otsalle ja kuiskasi hänelle jotain, mitä Janice ei ikinä uskaltaisi tunnustaa Davidille.

Itsekehu haisee, mutta kehunpa itseäni kuitenkin... :P

En saanut eilen luettua suunnittelemaani historian pätkää, joten se siityi tälle päivälle. Angstasin eilen sitä, että joudun lukemaan tänään kaksi pätkää. Heräsin aamulla kahdeksan aikaan ja näytin itselleni kieltä peilin kautta "Sinä typerä laiskiainen, joka et saa mitään aikaiseksi." Söin aamiaisen ja vitkastelin keittiössä. Aloitin lukemisen (Kolmannen maailman konfliktit ja Uusi epävarmuuden aika) yhdeksän jälkeen. Ja humps, yhtäkkiä kello oli melkein neljä ja olin saanut luettua molemmat pätkät ja tehtyä muistiinpanot, ilman ongelmia, ilman tuskastumista. Olen niin ylpeä itsestäni. Huomaamattani olin istunut risti-istunnassa koko ajan, jotenen meinannut pysyä pystyssä kun nousin. Olipa ihanaa lähteä Nupun kanssa kävelylle!

Nyt illalla paketoin kiiWin synttärilahjan. Annan hänelle erään DVD:n, kaksi suklaanallea ja kaksi suklaapatukkaa. Paketoin jokaisen osan erikseen eriväriseen paperiin ja kaikki lopulta yhden paperin sisään. kiiWin kärsivällisyys ei tule riittämään! :DD Kietasin DVD:n vielä valkoiseen paperiin, johon kirjoitin kaikkea kivaa (kun minulla ei taaskaan ole korttia) ja annoin vihjeitä, mikä DVD se mahtaisi olla, hihihii, olen nero! Itse aina haaveilen kaikista tuollaisista pikkujutuista, joten toivon, että kiiWi kostaa minulle ja tekee samalla lailla :DD

Viime aikoina olen taas kirjoittanut paljon. Minun olisi pitänyt kirjoittaa jatko-osaa Jocelyn's Diaryyn, mutta se ei kiinnosta, vaan kirjoitan fantasiatarinaani uusiksi. Olen niin ihastunut hahmoihini, heistä tulee niin mahtavia! Minun omat mielikuvitusystäväni, jotka pakotan tekemään kaikennäköistä typerää, kjeh kjeh.. :D

Lupaan ja vannon, kautta kiven ja kannon, että huomenna julkaisen ensimmäisen osan Kohtauksia elämästä - sarjastani, odottakaapa sitä!

Heipsun nyt, pitää lähteä virittäytymään leffatunnelmaan (töllöstä tulee 10 Things I Hate About You)

Hehkutusta hehkutusta...

Heissan taasen! Nyt ajattelin hieman hehkuttaa, eli jos ei kiinnosta, se on sitten voi voi. :)

Isä oli Amerikassa melkein kaksi viikkoa työmatkalla. (Ihan rehellisesti sanottuna, hänen poissaoloaan ei kyllä huomannut, hän on muutenkin niin hiljaa :D) Hän kuitenkin halusi kovasti tietää, mitä minä ja kiiWi haluaisimme tuliaisiksi, koska siellä on halvempaa kuin Suomessa. kiiWi toivoi korkeavyötäröisiä merkkifarkkuja. Itselläni ei ollut housujen tarvetta, eikä oikein mitään muutakaan tarvittu, joten vitsillä laitoin toiveeksi iPhonen, jos halvemmalla löytyy. Ja isä olisi halunnut ostaa sellaisen tuliaisiksi, mutta siellä puhelimet myydään ainoastaan liittymien kanssa. Mutta kuitenkin! No, hän kysyi olisiko jotain muuta. Siinä sillä hetkellä ei tullut mitään mieleen, muuta kuin että jos jostain jotain Serj Tankian tai System of a Down -fanikamaa löytyy, niin otan iloisena niitä vastaan :) No ei niitäkään ollut sitten löytynyt, mutta isän työkaverin kotoa oli sitten löytynyt minulle Monty Python Almost the Truth -dokumenttisarjaboxi sekä Mel Brooks Collection, jossa on 8 elokuvaa kyseiseltä herralta (tähän hätään en muista mitä ne on :D) Isän työkaveri ei kuulemma tarvitse niitä, kun ei tule oikein katsottua sellaista, joten hän oli lahjoittanut ne minulle. Ja minullehan kyllä kelpaa! Tiedänkin, mitä teen ensi viikonloppuna.... kjeh kjeh :D

Aiemmin eräs toinen isän työkaveri tilasi minulle Serj Tankianin molemmat runokirjat, toi ne Suomeen isälle ja isä antoi ne minulle. Ylipäänsä on jotenkin mukavaa tietää, että isä puhuu meistä työkavereidensa kanssa ja että he suostuvat tuollalailla auttamaan! En ole kyllä saanut vielä aikaiseksi luettua kovin montaa runoa, koska ne kaipaavat hieman sulattelua, mutta kyllä vielä jonain päivänä! (Huomaatteko tästä, kuinka suuri fani olen? Kaikki levyt [SoaD ja Serj Tankian sekä Scars On Broadway], muki, lompsa, kolme paitaa, kaulakoru, seinälippu, runokirjat, kollaasi, kirja... :D)

Se siitä sitten ja seuraavaan aiheeseen. Kävin lauantaina aNightingalen kanssa Helsingissä, kun piti ostaa kiiWille synttärilahja ja ajattelin lyödä useamman kärpäsen yhdellä iskulla, ja tavata ystäväistänikin samalla. On jotenkin aina yhtä ihanaa nähdä kyseistä neitiä, ehkä se johtuu siitä, että meillä on samankaltaisia ajatuksia? kiiWin synttärilahjaa en tässä nyt lähde avamaan, jos vaikka sattuu, että hän lukisi tätä (mitä hän ei toivoittavasti tee), mutta itselleni ostin Sonata Arctican Stones Grow Her Name - albumin sekä Charlotte Brontën Kotiopettajaren romaani -kirjan. Olen tuota kyseistä sarjaa katsonut joskus TV:stä ja koska tykkään kovasti kaikista 1800-luvulle sijoittuvista tarinoista, ostin tuon itselleni :)

 

Vaikka en itse kovin pidä siitä, että laitetaan joka ostoksen kuva jonnekin nettiin, mutta nyt oli pakko sortua siihen. Tykkään tosi paljon tuosta Sonata Arctican levynkannesta, se on varmaan yksi kauneimmista. (The Days of Grays on kyllä kauniimpi :D) Suosittelen lämpimästi tuota uusinta Sonatan albumia, se inspiroi tällä hetkellä kovasti fantasiatarinani kirjoittamista :D

Näette noissa kuvissa tuossa taustana uuden sängynpeitteeni, ennen minulla oli kirkkaanpunainen, mutta koska se oli niin julmetun pieni ja koirankarvoja keräävä (varsinkin kun Nuppu tykkää nukkua sängyssäni ^^') äiti päätyi siihen tulokseen, että nyt on aika vaihtaa uusi tilalle. Itse päätin aikuistua ja ottaa tuollaisen tylsän harmaan, joka sopii kaiken kanssa :P

 

 

Ja lopuksi haluan toivottaa - hyvin paljon myöhässä - hyvää vappua! Eikös olekin suloinen vappupallo? :3 Ja huomatkaa taustalla ankkajuliste tekstillä "Uskalla olla erilainen", jonka isä osti minulle pikkujoululahjaksi, kun minulla ei ollut kavereita, eikä kukaan halunnut oikeastaan edes viettää aikaa kanssani. Ihana isä, eikös vain? <3 Myöskin kirjahyllyssä näkyy Stieg Larssonin Millenium - trilogia på svenska. Ja tuo punamusta hökötin on arkku, jonka päällä rakas CD-soittimeni lepää. Jos oikein tarkkaan katsoo tuon suloisen pääkallon silmistä näkyy allekirjoittaneen paita :D

 

Heipä hei!