Haluan aivan ensimmäiseksi kirjata tähän mielenkiintoisen keskustelun, jonka kävin ystäväni kanssa eilen aamupäivällä. Se valottaa myöhempää tekstiä kovasti: :)
* ystäväni nimeksi tuli nyt M, koska olen tosi luova *
M: Moi P_Devil, eksää tykkääki musasta?
P: Moi. Mitä?
M: Niin, et eksää tykkääki musasta?
P: Ai aineena vai...?
M: No ei, ku siitä bändistä Musesta?
P: Ai Musesta, joo tykkään mä siitä. Kui?
M: Onks sulla tänää menoo?
P: Ei kai, kui?
M: No kun mulla olis ilmanen lippu sinne tämän päivän keikalle, niin aattelin, et sä voisit haluta lähtee sinne. Haluatko sen lipun?
P: Ömmm, mun pitää kysyy äitiltä eka.
M: Joo, kysy heti ni tiedän soitanko, että tuokaa se lippu tänne.
- soitto äidille ja lupa lähteä Musen keikalle -
Niin, olin siis eilen katsomassa Musea Hartwall Areenalla Helsingissä ypöyksin. Mutta eipä se yksinäisyys haitannut, koska show oli niin mahtava!!!
En ole itse kuunnellut tätä uutta albumia, jonka johdosta kiertue Suomessakin pysähtyi, mutta onneksi siellä soitettiin aiemman levyn kappaleita ja sitäkin vanhempia, jotka tunsin. En siis aivan ollut ernu :)
Mulla ei ole nyt kuvia, kun kännykkäkamerani on surkea ja koska tämä tuli niin lyhyellä varoitusajalla, etten kerennyt käydä kotona, ei sitten ollut kameraakaan mukana. Ajattelin kyllä hieman selittää valoista, vaikka se ei olekaan sama asia kuin nähdä ne itse.
Lavaa ympäröi takaosassa sellainen led-levykehys, ja ne levyt oli aseteltu hieman yläviistoon, että valot näkyivät. Siihen ilmestyi sitten keikan aikana jotain tilanteeseen sopivaa, kuten rulettipöytä, jolla soittajat miettivät, soittavatko vielä yhden kappaleen vai ei. Sitten katossa lavan yläpuolella roikkui sellainen kehikko, joka laskeutui pyramidiksi ylösalaisin keikan aikana. Jossain vaiheessa se palasi takaisin ylös ja muutti muotoaan tiimalasiksi. Aivan lopussa se laskeutui lavalle pyramidiksi oikenpäin. Tuo härdelli toimi samalla jättiscreeninä, että takimmaisetkin näkivät mitä lavalla tapahtuu.
Matthew Bellamyn sähköflyygeli oli jotain aivan omaa luokkaansa, sillä se oli sellainen läpinäkyvä, jonka kansi oli nostettu. Aina kun laulaja painoi jotain kosketinta, flyygelin sisällä syttyi tietty valo, joka heijastui kannen kautta yleisölle! Wau :)
Myös lasersäteet saivat henkeni salpautumaan, koska ne olivat jotenkin niin kauniita. Koska ilmassa oli tätä kuuluisaa "hevisavua" säteet näyttivät vielä paremmilta. Kaikki valot olivat jotenkin todella väririkkaita, eikä ollut pelkkää punaista ja sinistä, vaan oli liilaa ja pinkkiä, vihreää, valkoista ja keltaista. En siis kadu, että lähdin tuonne keikalle ihan ex tempore. Se oli kaiken kaikkiaan ihan mahtava!
Ei nyt muuta tällä kertaa, taidan mennä vielä vähäksi aikaa nukkumaan ennen kuin koulu alkaa :P Heipsun!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti