Mää tahtoo... :P

Älkää pitäkö minua pinnallisena, mutta ajattelin jakaa muutaman asian, jotka ajattelin hankkia kunhan palkkaa hieman kertyy tilille. Kovasti haluan jotain kirjoittaa, ja koska ei ole oikein muutakaan asiaa, kerron sitten jotain ihan tyhmää ja turhanpäiväistä :P

 

Devicen levy ei kyllä ole aivan maailman tärkein, mutta olen kyllä kuolannut sitä niin pitkään, että voisin sen ostaa :P (Device on Disturbedin laulajan David Draimanin sivuprojekti ja levyllä esiintyy mm. Serj Tankian ja Mike Shinoda [siis Devicen lisänä XD])

 

Uusi puhelin on se tärkein, koska nykyinen vetelee viimeisiään. Olen nyt sitten pitkän prosessin jälkeen päätynyt Samsung Galaxy S3 -malliin :P Jos siitä löytyisi vielä niitä punaisia versioita... :)

 

Uudet talvikengätkin on melko tärkeät, koska minulla ei ole ensi talveksi muuta kuin mokkasaappaat ja nekin alkavat vedellä viimeisiään (ne ovat jo melkein 8 vuotta vanhat, hupsis ^^') Löysin EMP:ltä nämä ihanat kengät ja sain jo melkein luvan tilata ne :3 Ja ne ovat aivan ihanat, ainakin kaikissa kuvissa :)

 

Lisäksi minun pitäisi käydä parturissa, kun hiukset on taas päässeet hieman venähtämään ja väri haalistumaan. Olen päättänyt käydä Kirkkonummella sellaisessa paikassa kuin Hair & Ink Studio H.C., koska sitä minulle on suositeltu, ja se on erikoistunut hieman "räväkämpiin" hiusmalleihin :) (Ja saan ehkä alennusta, koska kampaamon pitäjän äiti on samassa paikassa töissä :P) Voisin käydä sitten joskus siellä ottamassa sen tatuoinnin, mutta se vaatii useamman palkan XD

 

Kuuntelen tässä samalla The Piano ja Amelie -elokuvien soundtrackeja (aluksi kuuntelin toista ja nyt vaihdoin :D). Aloin miettiä, että varmaan voisi sanoa, että soittaja/säveltäjä on loistava, jos hänen musiikkinsa saa sisuskalut kiertymään ja välissä tulee tunne, että haluaisi itkeä ja heti toisen kappaleen aikana tulee mahdottoman hyvä olo. Muutenkin minusta tuntuu, että instrumentaaliset kappaleet koskettavat enemmän kuin sellaiset, joissa on laulua. Älkää ymmärtäkö väärin, kuuntelen kyllä edelleen enemmän laulettua musiikkia :D

 

Ajattelin vielä tähän loppuun laittaa muutaman linkin niihin kappaleisiin, jotka saavat jonkinlaisia tunteita minussa aikaan, olisi mukavaa, jos kertoisitte omia mielipiteitänne :)

 

 

 

 

 

 

Käytännössä sama kappale kuin edellinenkin, mutta kuitenkin :)

 

 

No niin, ja siinäpä se sitten olikin :)

 

Ps. Jos jollain nyt sattuu olemaan tuo Samsungin kapula, mielipiteitä otetaan mieluusti vastaan :))

Iiks, ikäkriisi pukkaa päälle :O

Piti nyt sitten kertaheitolla aikuistua, ja soittaa ihan omin avoin lääkäriin ja sen jälkee läboratorioon ja tänään piti varata elokuvalippuja ihan itte ja varata pöytä (ja se tapahtui englanniksi, joten totta kai mokasin, ja annoin väärän puhelinnumeron... toivottavasti kellään ei ole asiaa :D)

Tässä suunnittelen ja järjestelen itselleni kyytiä Karonkkaan ja jänskättää :) Karonkka on siis Jurassic Rockin talkoolaisten fiilistelyilta :) Ja se sattuu juuri sopivasti lauantaille, kun perjantaina tulee vuosia lisää :))) Siispä juhlitaan oikein kunnolla :D

Tekisi mieleni kirjoittaa jotain, mutta kun tuota historiaa pitäisi lukea... Hmh..

Heipati hei taas! (Tämä oli taas vähän tällainen, "oli pakko päivittää jotain" -teksti)

Jurassic Rock 9.8.-11.8.2013

Olin talkoolaisena Jurassic Rockissa Mikkelissä. Lähtö oli perjantaiaamuna kello 5.15 ja perillä Mikkelissä oltiin kymmenen aikoihin. Koulumajoitukseen ja festarialueelle pääsi vasta yhdentoista jälkeen, joten pyörittiin hetki Mikkelin keskustassa ja kävin täydentämässä eväsvarastoani, koska minulla ei ollut mitään käsitystä, kuinka paljon tarvitsisin ruokaa mukaan.

Perjantaina vuoroni oli kello 18:sta puoleenyöhön. Jutut oli kuitenkin niin mahtavia siellä lipunmyyntikojussa, että jäin sinne odottamaan vielä tunniksi, että Pendulumin keikka alkoi. Ilmapiiri oli aivan mahtava, vaikka en ollut ketään porukasta tavannut koskaan aiemmin. Haluaisin kiittää herra V:tä siitä, että hän niin ritarillisesti yritti tappaa kirsisääskiä, jotka minua kiusasivat, vaikkakin huonoin tuloksin. Mitä lähemmäs puoltayötä mentiin, sitä hullummaksi meno kävi siellä pienen pienessä kopissa.
Pendulumin keikka alkoi yhdeltä ja se olisi loppunut puoli kolmelta. Menin sinne ja paikanpäällä oli aivan mahtava meininki. Maa tärisi basson jytkeen voimasta ja ihmiset tanssivat kuin viimeistä päivää. Lavalla oli aivan mieletön valoshow, ja räppäri/laulaja oli koko ajan liikkeessä ja hoki koko ajan "Jurassic Rock, let's party" tai jotain sellasta. En jaksanut kuitenkaan olla loppuun asti, vaan lähdin etsimään kyytiä koulumajoitukseen neljän kappaleen jälkeen. Musiikki kuului kyllä "pysäkille" aivan selvästi, joten en varsinaisesti missannut mitään.
Pääsin perjantaina nukkumaan vasta kolmen ja puoli neljän välillä, mutta nukuin kyllä sitten melko sikeästi ja tyytyväisenä.

Lauantain vuoro alkoi vasta seitsemältä, joten minulla oli koko päivä aikaa tehdä jotain. Mutta mitä??? Koska minulla ei ollut mitään tekemistä, kävin festaribussilla Mikkelin Anttilassa ja ostin itselleni David Nichollsin Kaikki peliin -kirjan sekä Musen 2nd Law -albumin, hupsis. Palasin samalla lailla takaisin ja luin siihen asti kunnes piti lähteä syömään ja töihin. Ruokailuni jälkeen kerkesin piipahtaa Kotiteollisuuden keikalla ja pääsin todistamaan, kun eräs pariskunta vihittiin lavalla. Aaws. Voisi olla ihan mukavaa tuollainen, ei ainakaan tarvitsisi miettiä häävieraslistaa tai mitään sellaista. Ja varsinkin, jos kävisi samalla lailla, etten itse tietäisi häistä mitään :P
Työt tosiaan alkoi seitsemältä, ja oli melkolailla sama porukka paikalla, joten juttu alkoi heti luistaa. Edes kaatosade ei himmentänyt meininkiä. Olin kyllä hieman kylmissäni, koska minulla oli vain Jurassic Rock Crew -paitani ja sadeviitta... Yöllä menin suoraan koululle ja nukahdin melkein välittömästi.

Sunnuntaita olin odottanut koko kesän. Vuoroni alkoi jo kahdeltatoista, joten kerkesin stressata sitä jo pitkään, että jaksanko herätä. Hyvinhän siinä kuitenkin kävi ja olin jopa hieman etuajassa paikalla. Sunnuntaina oli kaunis sää ja melkoinen ruuhka... Hyvin se kuitenkin meni, ja kun kuudelta pääsin, suuntasin kulkuni suoraan päälavalle. Kerkesin nähdä Frank Turnerin keikan lopun ja sitten seiskoskelin tunnin ja odottelin, että System of a Down nousee lavalle.
Olin melko lähellä lavaa ja aivan ihastuksissani. Ainoa huono puoli siinä oli se, että meinasin liiskautua, koska paine oli takaa ja edestä niin kova, kun ihmiset velloivat moshpiteissä. Cigaron aikana pidin kahdesta naisesta kiinni, ettemme joutuneet kurimukseen. Loppukappaleen aikana näiden naisten mukana ollut mies piti hartioistani kiinni, että pysyin kuivalla maalla, enkä joutunut pittiin. Lähimmäisenrakkautta festareilla, kiitos!
Keikka oli aivan mahtava, ja huusin, lauloin, pompin, puin nyrkkiä ja tanssin koko puolitoista tuntisen. Minulla ei koskaan ole ollut minkään keikan jälkeen niin hiki! Säikähdin, kun yritin moikata erästä toista talkoolaista, eikä ääntä kuulunut, mutta pian kävi ilmi, että se johtui vain siitä, etten ollut juonut. Yleisössä kyllä kiersi vesipulloja, joista minäkin otin, ettei kellekään kävisi huonosti.
Ja arvatkaa mikä oli parasta? Shavo huiskutti minulle! Siihen tuli sellainen käytävä, kun moshpit syntyi ja heilautin kättäni ja Shavo huiskutti takaisin! Aaaw!

Palasin keikan jälkeen majapaikkaani ja jäin odottamaan kuskiani, joka pääsi vasta kahdeltatoista yöllä. Lähdimme siinä puolenyön jälkeen ajamaan kotia kohti, pysähdyimme pari kertaa, ajoimme sellaista mukavaa 160 km/h vauhtia ja olin Lohjalla vähän ennen neljää aamulla. Pääsin nukkumaan neljän jälkeen ja herätys soi 6.15... Kotoa piti lähteä 7.15 ja laiva Tallinnaan lähti joskus yhdeksältä. Sain kuitenkin nukkua sikiunta kolme tuntia.

Tallinnassa kävin kampaajalla värjäämässä kuontaloni :) Yritin selittää, että haluaisin raitoja tuohon keskellä olevaan pitkään kohtaa, mutta jokin meni vikaan, joten nyt keskellä päätäni on iso, punainen raita :D Mutta täytyy sanoa, että tämä on vielä parempi! Tykkään tosi paljon!

Hmm, taidanpa laittaa vähän kuvia tähän loppuun. (Ne on varmaan aika epäselviä, anteeksi)

 

Tossa on tuo Jurassic Rockin logo :)

 

Serj Tankian <3

 

Serj Tankian

 

Shavo

 

Vähän tärähtänyt Serj, mutta aaw :)

 

Ja kuten voitte huomata, olen ollut melko lähellä :)

 Vähän tärähtänyt sekin

 

Aivan mahtava keikka, harmillisesti Daron pysyi toisessa laidassa, ei päässyt yhteenkään kuvaan :(

 

Ja tässäpä tämä hiustyyli :))

jaadijaadijaadijaadi... :3

Arvatkaa kuka näkee System of a Downin sunnuntaina toista kertaa livenä?! MINÄ!!! (Kuolen kohta jännitykseen) Jurassic Rockista tulikin mieleeni, että pitää ottaa yhteyttä erääseen dinoja rakastavan ystävääni... Joten tämä päivitys oli sitten tässä :) (Lyhyt ja ytimekäs, mutta kerron joskus jotain kiinnostavampaa, kun jotain tapahtuisi :P)

Pakko on nyt vähän hehkuttaa :)

Kävin Turussa pitkästä aikaa viime viikon perjantaina keskiaikamarkkinoilla (siellä oli niin paljon ihmisiä, etten oikein saanut mitään kuvia otettua, anteeksi.) En olisi halunnut lähteä sieltä pois, Turku kun on vähän niin kuin koti minulle. (En sitten halua kuulla yhtäkään Turku - Suomen peräreikä -vitsiä, hävetkää te siellä, jotka mollaatte kaunista kaupunkia). Oli kyllä ihan mahtava reissu ja seurakin oli oikein mukavaa. Ostin muuten 30 metrilakua, nams (Laihdutussuunnitelmanu ei oikein ota onnistuakseen, miksiköhän? :))

Muutama päivä sitten sain tietää, että minut on hyväksytty Jurassic Rockiin talkoolaiseksi !!! Olen ihan onnesta soikeana täällä, olen niin pitkään haaveillut siitä. Toivon kovasti, että saisin jotenkin sumplittua, että sunnuntai-ilta olisi vapaata, jotta pääsisin katsomaan System of a Downia :3 Ja kaiken hyvän lisäksi, joku toinen on tulossa tuosta naapurikaupungista ja lupasi ottaa minut kyytiin, joten ei tarvitse maksaa tähtitieteellisiä summia junalipuista! Ainoa huono puoli on se, että tulen vasta sunnuntaiyönä kotiin (varmaan aamupuolella jos käy samoin kuin Provinssirockissa, tosin siellä en ollut talkoolaisena) ja seuraavana päivänä pitäisi jaksaa kouluun. Toisaalta, saattaa olla, että olen niin fiiliksissä, että en nuku yöllä ollenkaan ja menen samoilla silmillä kouluun :D Ja Jurassic Rock sattuu juuri sopivasti elokuulle, joten se on melkein kuin synttärilahja :3

Nypimme kiiWin kanssa nauloja vanhan varaston laudoista. Astuin naulan päälle ja sain kolmannen reiän vasempaan jalkaani (kaksi on viime kesältä :D). Ei käynyt kuitenkaan onneksi kovin pahasti. Siitä urakasta sain ensimmäisen kirjameni "N":n. Eilen oli risusavotta ja tänään jatkui, joten sain kirjaimet "O" ja "K". Joko arvaatte mihin nuo kirjaimet liittyvät? Isä lupasi hieman avustaa puheimen ostamisessa, jos autetaan kesällä autotalliprojektissa ynnä muissa, joten saamme kirjaimia aina suoritetuista urakoista ja sitten kun kaikki on koossa, pitäisi päättää minkä kapulan sitä haluaisi. Minulla on alustavasti haaveissa se Nokia Lumia 820 (jos olen puhunut aiemmin 720:sta, pyydän anteeksi, olen ollut sekaisin), mutta kyllä kai se Samsungin mini S3:kin kävisi :D Olisi mukavaista saada se kapula tässä loman aikana, että kerkeäisin hieman opetella sen käyttöä, mutta se saattaa jäädä haaveeksi...

Ennen koulun alkua pitää päästä parturiin, kun tämä kuontalo alkaa olla hieman turhan pitkä, ja turhan vaikea saada pystyyn. Äiti lupasi, että voisin käydä Tallinnassa leikkaamassa ja värjäämässä hiukset, kun se tulisi niin paljon halvemmaksi :P Mutta aika näyttää...

Nyt, hei hei, taas vähäksi aikaa!

Long time no see.

Heipsan! Pahoittelut hiljaiselosta, en suinkaan ole kuollut, mutta on ollut kaikkea kivaa ja inhottavaa, etten ole jaksanut paljoakaan miettiä, mitä sanoisin. Mutta nyt minun on aivan pakko jakaa teille muutamia asioita, jotka ovat saaneet minut iloiseksi :)

Tämä tarina alkaa surullisesti, oikeammin vittumasesti, mutta päättyy hyvin, joten ei hätää. Minun oli tarkoitus mennä kiiWin kanssa Tallinnaan Eckerö Linen Finlandia-aluksella viime viikolla. Ei sitten päästy alukseen, koska mukana olisi pitänyt olla yksi vähintään 25-vuotias aikuinen, koska kiiWi ei ole vielä täysi-ikäinen... Mukavaa, kun olimme tulleet 50 kilometrin takaa, jotta pääsisimme viettämään mukavaa kesäpäivää yhdessä. Viimeksi ei ollut mitään ongelmaa, koska paikalla ei ollut mitään pilkunviilaajaa... No, saimme hyvityksen kuitenkin ja lähdimme satamasta seikkailemaan ratikalla Helsingin keskustaan. Ja ajatelkaa! Emme eksyneet kertaakaan! No, koska aamu oli vasta alkanut, mikään kauppa ei tietenkään ollut vielä auki, joten tapoimme aikaa kuljailemalla Kampin ympäristöä ristiinrastiin. Päädyimme sitten siinä 11 aikaan Selloon ja silloin päivä vasta alkoi luistaa! Löysin itselleni kolme kirjaa, ja koska olen tällainen lukutoukka, meinasin kuolla ilosta. Suomalaisessa Kirjakaupassa oli tämä tarjous, että kolme pokkaria 12 eurolla, joten ostin Paulo Coelhon Alkemistin, David Nichollsin Sinä päivänä -kirjan sekä John Verdonin Numeropelin, jota olen kuolannut sen julkaisupäivistä saakka. Löysin myös aivan ihanan vihon, jolle keksin heti myös käyttöä sekä ylisuloisia panda-tarroja ja erään risti-rannekorun. Ja olin onnellinen. Kun olimme kierrelleet kauppoja jo hyvän aikaa, päätimme, että hei, mennäänpäs katsomaan Iron Man 3:sta kun nyt kerran on aikaa, mutta eipä sitä tietenkään pyörinyt siihen aikaan, kun me olimme paikalla, höh.
Päivä kääntyi loppujen lopuksi ihan hyväksi, mutta hieman olimme ärsyyntyneitä Eckerön palveluun.

Maanantaina eräs isän työkaveri tuli kylään. Hän on suomalainen, mutta asuu Amerikassa. Ja olen varmaan täällä hihkunut, kun tämä samainen työkaveri osti minulle Amerikasta Serj Tankianin molemmat runokirjat, vaikka ei edes tuntenut minua. No niin, takaisin asiaan, olin hieman huolissani, että pitäisi keksiä jotain "small talkia", kun olen hieman huono sellaisessa. Hän sitten tuli ja toi mukananaan 2,72 kilon laatikon Skittles-karkkeja minulle ja kiiWille. Eräs toinen isän työkaveri, ihan aito americano, on aikojen alusta asti ostanut meille "S-karkkeja", koska niitä ei ole saanut Suomesta ja nyt tämä herra toi niitä meille myös. (Ottaen huomioon, että itse olen pian 19 ja kiiWi on 17, tyydymme aika vähään, karkki kelpaa aina!) Aluksi oli hieman awkward, kun vieras yritti keskustella säästä ja itse olisin halunnut lukea, mutta sitten, kun herrat olivat ottaneet muutaman oluen, vieras paljastui oikein mukavaksi ja suorastaan hulvattomaksi mieheksi. Teitä tuskin kiinnostaa, mutta kerron kuitenkin seuraavan pikkujutun: kiiWi esitteli, kun oli tehnyt syntymäpäivälahjan parhaalle ystävälleen (sellaisen valokuvakollaasin) ja tämä herra vieras sanoi siihen: "Henkilökohtaiset lahjat ovat aina mukavia. Ne ovat paljon parempia kuin vaikka esimerkiksi kukkakimput ja karkki". Ja hän oli tuonut meille karkkia ja äidille kukkia. Meinasi hän kyllä leipoa meille aamulla ja paeta sitten rikospaikalta, mutta sitä ei onneksi koskaan tapahtunut :)

Maanantai-iltana päätimme kiiWin kanssa, että huomenna (eli tiistaina) menemme katsomaan sen Iron Man 3:n. Joten eilen olimme taas Sellossa katsomassa ja kuolaamassa Robert Downey Jr:n perään :). Tykkäsin kyllä kovasti elokuvasta, mutta se ei kuitenkaan ollut aivan niin hyvä kuin kaksi ensimmäistä. Mutta parasta koko hommassa oli se, että elokuva esitettiin Rex-salissa ja päätin, etten enää ikinä halua katsoa elokuvaa missään muualla kuin siellä. Ne lepotuolit, joiden selkänojat sai työnnettyä taakse!!! Voi että!
Samalla reissulla mukaan tarttui villapaita sekä Disturbedin Asylum -levy sekä Maj Karman Salama -levy. (Anttilassa on sellainen ihana löytöpiste, missä on levyjä ihan pilkkahintaan, en meinannut päästä sieltä pois!) kiiWi löysi itselleen kaksi Panic! At the Discon levyä ja äidille ostimme Adam Lambertin Trespassing -levyn (Äiti on aivan ihastunut Adamiin :D) Voi voi :')

Olin jo muuttamassa Hankoon, mutta se suunnitelma romuttui täysin, joten täällä ollaan edelleen, keskellä metsää, eikä kukaan vastaa viesteihini :(. Ensi viikolla pääsen pitkästä aikaa Turkuun kotiseuduilleni, kun lähdemme porukalla Turun keskiaikamarkkinoille :) Can't wait :D.

Ja jotain ihmeellistä on tapahtunut taas pääni sisällä, sillä olen alkanut kuunnella pitkästä aikaa lähestulkoon pelkästään Sonata Arcticaa... hmmmmmm, ihana bändi <3 (Jos vaikka saisin ensi vuonna ylioppilaslahjaksi lipun Kemiin katsomaan Sonataa, oijoi!!)

Ja vielä pitää se mainita, että olen löytänyt itselleni unelmieni puhelimen, jonka aion ostaa heti, kun saisin hieman lisää rahaa. Ja koska olen tylsä ihminen, ajattelin vielä laittaa tähän loppuun kuvan siitä. Katsokaa ja nauttikaa :)

Nokia Lumia 720

Tulipas megakirjoitus, hupsis :)

mitämitämitä tässä nyt tapahtuu? :O

Heipä hei!

Kävin viime keskiviikkona ensin parturissa leikkaamassa hiukset vieläkin lyhyemmäksi ja enemmän irokeesiä muistuttavaksi. Istuin Lohjalla kahvilassa ja ohi käveli pieni tyttö pitkähiuksisen äitinsä kanssa. Tyttö kiljaisi innostuneena äidilleen "Kato, mäki haluan tollasen tukan kun tuolla tytöllä!" (Hän oli siis jotain 5-7 -vuotias) Hymyilin tytölle. Äiti vastasi kuitenkin hänelle: "No eihän nyt tuollaista tukkaa, sehän on kuin pojalla. Hän näyttää pojalta." Hymyni hyytyi melko nopeasti... Kiitos tästä sukupuolenvaihdosleikkauksesta, jota en olisi tahtonut. Voitte kutsua minua Uki-Petteriksi tästä eteenpäin. Täytyy sanoa, että vaikka joskus hätkähdänkin sitä kuinka pojalta näytän aina silloin tällöin, en kuitenkaan ole koskaan ajatellut sitä niin täysvaltaisena asiana. Nykyaikana naisillakin voi olla lyhyet hiukset!
Mutta itse rakastan sänkeäni, pienen pientä irokeesin alkua ja pääni varjoa, joka näyttää lohikäärmeen päältä :3

Parturin jälkeen hengailin nelisen tuntia Lohjalla, ennen kuin työhaastattelu alkoi. Se ei oikeastaan ollut työhaastattelu, vaan pikemminkin perehdytys tulevia töitä varten. Tästä voi siis päätellä, että sain töitä. Olen keikkatarjoilija/-tiskari ja tähän mennessä olen ollut eräällä Golf-klubilla ja ABC-liikennemyymälässä. Täytyy sanoa, että itse pidin enemmän ABC:sta joten toivottavasti keikkoja tulee lisää! (Jos olet työtä vailla, opteam.fi vaan auki :)) Ensimmäisen keikan jälkeen tuli todistettua, ettei minulla ole elämää, sillä tekstasin koko päivän pomoni kanssa... Hupsis :D

Sellainen pikapäivitys :)

Hyvää lakkiaisia kaikille teille, jotka nyt valmistutte ! :)