keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Tästä ei voi olla nauttimatta!

Hei (pitkästä aikaa!)

Kävin maanantaina parturissa ja hiuksia lähti oikein mukavasti. Alun alkaen hiukset ylettyivät olkapäiden yli ja nyt ohimoilla on sänki ja päällä reilut kolme senttiä tai jotain semmoista... Eli tosiaan lähes koko tukka lähti iloisesti. Äiti värjäsi eilen tämän tummanruskeaksi, koska se meni niin vaaleaksi, kun tummat latvat lähti. Huomasin suihkusta tullessani erään mukavan yksityiskohdan: en tarvitse enää hiustenkuivainta/fööniä/mikä-lie-kapistus-on-josta-tulee-lämmintä-ilmaa-ja-joka-kuivattaa-hiukset! Pyyhe riittää! Mummini mielestä näytän vähän Antti Tuiskulta, ja tässä tapauksessa en pane pahakseni. Toisaalta herra Tuiskun kuontalo ei ole lähelläkään omaani, mutta aivan sama. kiiWin mielestä näytän eräältä sukulaiseltani (?), joka yllättäen on myös poika... No aivan sama :)
Olin kaupassa ostamassa vahaa, että saan tuon "irokeesin" hoideltua aamuisin pystyyn ja koska hiustuotteet ovat samassa hyllyvälissä, kuin karkit, himoitsin siinä samalla karkkia itselleni :) Siihen tuli pieni poika, mitä luultavimmin 5-vuotias, joka oli saanut luvan valita itselleen tikkarin. Tämä poika katsoi minua niin pelokkaan ihmettelevästi. Tällä isolla tytöllä kun on "irokeesi" (en tiedä miksi tätä kutsuisin) ja kädessä cola-pullo, toisessa kädessä hiusvaha ja karkit houkutteli kovasti. Poika jäi vain katsomaan suu auki ja tikkarin valinta jäi. Hymyilin varovan iloisesti hänelle, ettei jäisi mitään traumoja (yleensä jos on inha pikkupenikka, näytän sen melko avoimesti, tämä ei kuitenkaan ollut inha :)) Kuitenkin pojan äiti tuli hirveällä vauhdilla ja ohjasi pojan kauas minusta koko ajan hokien "Tulepas, mennään, tule, valitse tikkari..." Aloin miettiä, että pelkäsikö äiti, että olen joku pahis, joka tekee jotain pahaa hänen pojalleen? Kuitenkin pikkupoika oli hirveän suloinen, kun piti äidin kauppakassia siinä kassahihnan telineellä, vaikka ei edes kunnolla yltänyt sinne :3 Heidän jälkeensä kauppajonossa oli toinen äiti ja poika. Poika kiipeili ruokien päällä liukuhihnalla, eikä äiti tehnyt elettäkään kieltääkseen. Kassaneiti yritti turhaan saada poikaa pois. Äiti ei edes pakannut kauppatavaroita vaan tuijotti jonnekin... Meinasin itse nostaa pojan niskavilloista lattialle, mutta hillitsin itseni kuitenkin. Ei ollut ollenkaan niin kiva pikkupoika kuin se toinen (vaikka sen äiti ei selvästikään pitänyt minusta :D) [hyvin epäselvä ja poukkoileva juttu, anteeksi]

Toivoisin kovasti, että minulla olisi kuva hiuksistani, mutta valitettavasti ei ole. Mutta yritän laittaa joskus, ja jos joku haluaa nähdä tämän livenä, ilmoittakaa, niin saan hyvän tekosyyn lähteä ihmisten ilmoille :)

Ja lopuksi kappale, johon nyt olen ihastunut. Ottakaa huomioon, että video on live-versio. Ja jokainen menee nuotilleen! Tällaista laulua on ilo kuunnella, eikä mitään nuotin vierestä kiikaamista :) Kappale on ranskaksi, Notre Damen kellonsoittaja -musikaalista.



Ps. Oletko koskaan kuullut bändistä kuin Device? Suosittelen!

2 kommenttia:

  1. Saat kyllä luvan esitellä joku päivä kuontalosi!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, toivomani vastaus :) Mutta aivan milloin passaa mieluusti esittelen :))

      Poista